kaikki alkaa
ja oikeasti mikään ei muutu
huone kaikuu jo
availen vahingossa tyhjiä kaappeja
kun en muista pakanneeni niitä
en osaa tarkentaa katsetta
suunnan pitäisi olla selvillä
mut en osaa muuta kuin eksyä.
Kartat kertoo toista
laskuri kadottaa tunteja
hetkeen jota on odotettu viikkoja
tää oli nyt sit tässä
ja samalla mä tiiän
et ihan samat olot on jokaisen oven takana.
Haluaisin löytää syyn, syyllisen
jonkun todellisen lopetuksen
mut kaikki on yhtä aikaa ei mitään
ja se tarkoittaa ettei millään ole väliä
ja jos oikeasti ei välitä
ei pyri edes muutokseen.
Maailma haluaa musta toisen
mä haluan paeta nurkkiin
kulkea seinänvieruksia
olla olematta olemassa
koira hyppii polulta metsään
ja takaisin polulle
yhtäkkiä mielessä on se vanha teksti:
sille kaikki
on aina vain
samaa vanhaa
pikkulintuja ja päästäisiä
joita se ei syö.
24.5.2013
Tyhjä päivä
missä perjantai on?
Kissa tappaa linnun
syö nätisti
keittiössä
sille kaikki
on aina vain
samaa vanhaa
pikkulintuja ja päästäisiä
joita se ei syö
ja joka aamu
mä mietin
et jos en olis ihminen.
Jos en ois tässä
ja jos en eläis
ja jos kuolisin
niin milloin kuolisin
ja miksi kuolisin
ja mitä jos en kuolis
ja mitä menettäisin jos kuolisin?
Yhtenä yönä
mä herään
koira nukkuu lattialla
ihan liian kaukana
ja tajuun
et entä jos kuolen,
niin entä jos siellä jossain
ei oo koiria?
Miten mä voin lähteä
miten mä voin tahtoa
johonkin paikkaan
jossa ei oo koiria?
Mitä jos
siellä jossain
on vain
valkoista
ja tyhjää
entä jos siellä ei oo mitään?
Miten sinne voi tahtoa?
Ja edelleen
yli vuosikymmen myöhemmin
vain sinne mä tahdon.
Se joka silloin nukkui kaukana
on nukkunut ikiuntaan jo vuosia
tämä nykyinen joo jää
mut kissakin on jo siellä
loputtomilla metsästysmailla
mä oon yhä yksin
rikki ja hukassa.
Mun elämä on loputonta toisintaa
tää on kuin huono elokuva
jota ei pysty pysäyttämään
roolit ei vaihdu
repliikit pysyy muuttumattomina
mitäänsanomattoman värittöminä
samat asiat toistuu vuodesta toiseen
itkujen aiheet
väsymyksen alku, keskikohta ja loppu-uupumus
jota seuraa aina hätäinen itsensä keräily
vain jotta kaikki voisi taas alkaa alusta
mä oon niin kyllästynyt
mutta en silti kykene astumaan sivuun.
Huutamaan vastaan
päättämään ei enää
mä kidutan itse itseäni
elämä ympärillä jatkuu
koivut lehtineen näyttää yhtäkkiä kesältä
ja mä vaan edelleen mietin
mihin taas kadotin
koko kevään.