Ne ei tajuu ku sanon etten välitä
ne ei usko mun sanoja
ku sanon etten tunne.
Mun on täytyny joskus välittää tätä aidommin
mä oon joskus ollu kuin muut
tai omassa näytelmässäni tarkempi
jotain mihin ei enää oo mahdollisuuksia
nyt en huijaa enää itteeni
tiedostan tunteettomuuden
näytelmän vuorosanat ontuu liiaksi
hymyilläänkö tässä kohdassa
pitikö naurahtaa
mitä toi odottaa mun kysyvän
jos mä sanon tän näin
luuleeks se sit et mua kiinnostaa
hetken jälkeen oon unohtanu kaiken mitä on sanottu
ku en mä välitä
enkä tiedä miten ittensä pitäis siihen pakottaa.
Haluun leikkii et jos puhun oikein
kuuntelen oikein
ne ei vihaa mua
ja sit joku kuuntelee ku haluun puhuu
mut silti kaikki vihaa
eikä mikään puhuminen pahassa olossa oikeasti edes auta.
Kaikki on nii turhaa
haluun pois
vihaan kesää
vihaan hellettä ja sitä et kaiken pitää olla okei koska onhan kesä vaikkei mikään oikeasti ole yhtään sen paremmin kuin koskaan muulloinkaan
mut jos sille ei anneta tilaa vaan määrätään riittävän etäältä kaikki pakko suorittaa-asiat ja valmistellaan käskytkin sellaisiksi
ettei mahdollisuutta vastaansanomiseen ole ilman että tulee törmänneensä itsekseen siihen samaan olen pelle-seinään
nii kerro mulle vain et miks kaikki tää?
Kuka tästä enää hyötyy
satuttaisivat selvemmin
osaan ottaa ne vastaan
enkä silti muutu
miks pitkittää näitä näytelmiä
mä luen roolit läpi ja noi muut toisen puolen
ja silti
mentiin nii tai näin
näyteltiin tai kuviteltiin miten tahansa
nii lopputulos on kuitenkin se sama ällöttävä ja viiltävä totuus.