Ne tuntuu valinnoista lopullisimmilta
helmikuussa ostettu jäätelö joka sulaa kuitenkin käsiin
kun ei keskity
maailma elää ohi
mä teen hiljaista kuolemaa kiukutellen
enkä välitä enää siitäkään
loppujen lopuks krematorio ratkoo kuitenki nää kaikki
mun olemassaolot ja muut
parhaassa tapauksessa kroppa katoaa mereen
ihan sama
ihan sama
ihan vitun sama.
Mä oon valmis tästä
valmis ymmärtämästä miten toisin elämänsä ois voinut elää
ihan sama
lopuksi kaikki on joka tapauksessa kuolemaa
eikä sen luona valinnoilla ole väliä
ne on mitä on
tämä elämä hukattu näin
ja jokin toinen jotenkin toisin
ihan vitun sama.
Oon käynyt tän saman läpi liian moneen kertaan
ja jokainen näistä on silti tuntunut yhtä lopulliselta
jos elämän rajallisuuden tiedostaminen on ainoa
jolla saan itseni ottamaan enää askeltakaan
nousemaan ylös sängystä
sietämään mitään
kaiketi on siis paras miettiä kuolemansa läpi kerran kolmeen sekuntiin ja varmistua että lähtövaihtoehdot lepää oikealla olkapäällä koska tahansa toteuttavina.
Eikähän yks ihminen edes tarvi kolmea eri kuolinsuunnitelmaa
yks riittää
kunhan ottaa itseään niskasta kii (!)
ja tekee vaaditun.