Mua on liikaa
mä en pysty
mä en osaa olla
mä en haluu enää olla
anteeks kaikki
anteeks et mä en
anna anteeks
koen kaiken
kaikki on selvää
ihmisten viha selittyy
mä haluun teurastaa itteni tänään
jotta niihin muihin ei enää satu
mua on liikaa täällä
mun ajatuksia, mun oloja
mua on ihan liikaa
ja mä ymmärrän miks ne vihaa
ne yrittää auttaa mut mä vaan intän vastaan
oon nii töykeä ja ylimielinen
mut sitä en ymmärrä et miks oon edelleen näin kauhee
miks mä en muutu
miks vaikka ymmärrän et oon kamala ja väärin
kaikki mussa on
kaikki vihaa
mä en voi olla tällainen
mä en saa tätä pois
tää ei lähe
mä en pysty oleen tää enää
en tällanen
kaikki vuodet kaatuu päälle
kaikki niiden vihat ja syytökset ja mun omat ja tajuun vaan et mua on aina ollut liikaa
mä oon ollut aina aivan liian tarvitseva, liian pelokas, liian itsekäs, vaatinut kaikkee vaikka en todellakaan ansaitse mitään
haluun palotella mut kunnolla
näin ei riitä
näin ei saa olla olemassa
tällänen ei saa olla
mä haluun pois tän musta
ja mut kokonaan
repii, polttaa
ihan mitä vaan
ja mä tiiän
tästä kaikesta olemisesta
itsevihasta ja näistä kaikista ajatuksista
näistä kootaan taas uudet syytökset
ne tulee päälle sillä tavoin et mä en ehdi varautua
ansaitsen kipua mut se on vaikeinta
se muiden aiheuttama on niin paljon vaikeampaa
kuin nää mun omat
näissä mä tiiän rajat
pakoreitit
joo ehkä nää ajatukset tuhoaa
mut ei tässä oo mitään uutta
muiden sanoissa on aina kaikkee
vaikka ne sanois hyvällä
mä käännän kaiken kuitenki
ja sit ne raivostuu ja mä hajoon, puolustaudun ja väitän liikaa vastaan
ja umpikujat on nii syvii
et mä haluun itkee anteeksanteeks
pyytää vaan anteeks et oon ees olemassa
mut sit on jo ylitetty se ratkaiseva raja
eikä sen jälkeen voi mitään korjata
niitä ällöttää
neki haluaa musta äkkiä eroon
ja mä tajuun et vuodesta toiseen tämä sama kehä pyörii
mun elämä pyörii samaa kehää
oisin ite tässä se ainoa joka voi tätä muuttaa
mut räpiköinpä mä mihin suuntaan tahansa
lopputulos on just tää sama aina
kaikki vihaa.