siihenhän tämä kaikkeus lopulta tiivistyy
päästää sitten irti
antaa mennä, jäädä, olla
kävellä pois taakseen katsomatta
sitähän me kaikki
aina.
Minä valun iltapäivään
uni tarrautuu muhun ahdistuksena
en tahdo pudota tänne
mutta en osaa väsymyksessäni pysytellä hereilläkään
taakka on kymmenkertaisesti raskaampi
siinä valveunessa
jossa pelolla on omat silmät
ja hirviöiden suut
älä, niitä sanoja älä sano enää.
Mistään en saa kiinni
en irtipäästämisen välttämättömyydestä
en tulevaisuudesta
en mistään
minä olen
hengitän vaikka en halua muistaa niin olevan.
Kiteytän pahaa oloani biiseihin
joissa tämä kaikki kuvataan tarkemmin
en ehkä kuule sanoja koska en muista kuunnella
olla sillä tavoin riittävän läsnä
mutta koen tärkeänä että tiedän niiden kuitenkin kertovan oikeista asioista
näistä kaikista tunteista oikeilla nimillä.
Joku jota pelkoni kanssa pelkään kahmii mua
se hyökkii selän takaa
pitää varmistaa ettei se tuu liian lähelle
siksi kävellessä kurkin olan yli
öisin se hyppii ties mistä
naputtelee keittiöntasoilla luisilla sormillaan epämääräisiä viestejä
en kykene ymmärtämään ketä pitää paeta
keneltä pitää suojautua ja mennä piiloon
mutta tunnen ja tiedän
totuuden.
Uskoakseni tämä on hajoamista
yliajattelua ne muut vastaavat
jos näitä selitän
minä kun luulin että pirstaloidun
ja sinä vastaat kylmästi kuten kuuluu
älä mieti niin paljoa.
En minä
jos osaisin olla niin
en varmasti miettisi enää hetkeäkään
en
mutta en tiedä mitä muutakaan sitten tekisin
tämä tahma on jo mussa
ja pahuus sisällä
ja väsymys sielussa
eivät nämä lähde
taistelin mä ajatuskaaostani vastaan tai en
eikä näitä ajatuksia vastaan edes auta huutaa
ne ovat ja ne pysyvät
näinhän on ollut aina.
Siksi se neuvo ontuu
älä mieti
tule itse tähän mieleen ja ole näillä taidoin miettimättä
tee jotain muuta
et sinä edes halua ymmärtää
kun mä teen jotain muuta kuin mietin
silloin kun mun on pakko tehdä jotain
jossa en voi samalla ajatella
se tarkoittaa että seuraavassa sekunnissa tämä palaa
ja kun tätä sillä tavoin pakenee
ettei anna tälle juuri sitä mitä tämä haluaa
niin lupia kyselemättä palatessaan tämä kyllä osoittaa
ettei ole tullut kuulluksi
ja elämä on useammankin hetken helvettiä
ennen kuin löydän jonkun tasapainon
saan seliteltyä ettenhän mä oikeasti aikonut mitään paeta tai oloani helpommaksi leikkiä
että oon tässä ihan tätä varten
kaiken pahan vuoksi
tämän tiedostaessani haluan yhä harvemmin tehdä mitään mitä ei ole välttämätöntä tehdä
sillä joudun maksamaan kaiken tekemiseen käytetyn ajan jollakin tavalla
ennemmin tai myöhemmin
ja mitä myöhemmin, sitä pahemmin.