syvempää raivoa
en osaa mitään
mua ei kiinnosta tää
mua ei kiinnosta olla tässä tai täällä
ei edes elää.
Ja silti mä tuun
en yritä hymyillä niille
linja-autosta luokkaan
päivän jälkeen linja-autoon
kotiin
sohvalle
tee ruokaa
syö sitä
jumitan
lenkille
jos muistan mitä tunnen
itken
mutta jos en
kävelen vaan
suihkuun
nukkumaan.
Älä toivo
älä turhaa hukkaa voimias sellaseen
suoritasuorita
vittu voitko toimia
ne vihaa
NE VIHAA
jos mä vaan meen
lähden
annan olla
ei musta ole tähän
en mä pysty.
Mikä järki on ees taistella
jos on todistettavasti hävinnyt jo kymmenen vuotta sitten?