25.8.2021

7.

Ahdistus istuu oikealla olkapäällä
se irvistelee ja ilkkuu
ei susta mihinkään oo
et sä mitään ikinä tuu osaamaan
ja mä yritän hiljentää sitä
ees sen verran et tietäisin mistä tunnilla puhutaan
ja olla itkemättä.

Mä. En. Pysty.

Tasan kaks viikkoa takana
ei mitään syytä miks luovuttaisin
ja silti en mitään niin tahdo
kuin antaa olla.

Mikä järki mun on opiskella ammatti
ku oon sosiaalisesti kuitenki nii saatanan kyvytön
etten ikinä sais töitä mistään?
Joo mä tiiän
mun pitää
ja et jos nyt lopetan
en kehtaa enää ikinä näyttäytyä missään
tää on mun viimeinen mahdollisuus
jos mokaan tän
jään loppuelämäkseni pyörimään niihin kuntouttaviin työtoimintoihin
sillä yhdeksän euron kulukorvauksella
mut mitä väliä
sinnehän mä joudun kuitenkin vaikka jotenkin valmistuisin
kun en mä pysty valehtelemaan yhdessäkään työhaastattelussa
et mussa ois jotain hyvää.

Vihaan itteeni
haluun vaan repiä ihon auki
leikata saksilla kudoksia
mitä tahansa muuta kuin olla tässä
lukemassa tehtävänantoa jota en ymmärrä
uskaltamatta sanoa mitään.

Se ahdistus laskee ne pienet kylmät kätensä mun kaulalle
pitää muistaa hengittää
älä anna sille valtaa
nopea googlaus
silloin kun pitäis tietää mitä tarkoittaa EU:n yhteiset sisämarkkinat
mä selvitän ehdinkö käydä ostamassa mistään hakaneuloja välitunnilla.

Jotain millä sais ees vähän kipua
jotaki muuta ku tän olon.

Miksen tajunnut et tää iskee päälle näin nopeasti
tällaisella voimalla
oishan mun saatana näin monen vuoden kokemuksella tietää
et just näin tässä aina käy.

Ajan itteni tajuamatta tilanteeseen
josta en pääsekään heti pakenemaan
lasken minuutteja
tiiän ei niillä hakaneuloillakaan tätä tilannetta pelasteta
tuskin ees viilloilla
kipu vain siirtää tätä todellisuutta sivuun
tekee ahdistuksesta vähän helpompaa kantaa
mut jotain mun on pakko yrittää.


Lopputuloksena istun välitunnin paikallani
en lähde kauppaan
en mene syömään
en pysty mihinkään 
tuijotan eteeni
lamaannun
pelkään

Tiiän ettei kukaan pysty lupaamaan tulevaisuudesta mitään
voi olla et tää pahenee
pahemmaks kuin koskaan ennen
tai voi olla et tää meneekin ohi
mut mua pelottaa
kun tän kehitystä ei pysty mitenkään ennustamaan.