En mä ajatellut et se tuntuis tältä
kun keho vetää rajan
ei kai sellaisia ennakolta tiedäkään
oon laskenut paljon sen varaan ettei rajaa olekaan
tiedosta uppoaa liian helposti väsymykseen
tällä tahdilla ei voi leikata itseään
mut millä voimilla tätä tuhoa enää hidastaakaan?
Jos söis rautalisää
se vois riittää
se vois vielä hetken riittää
jos viiltää se on turhaa
mut toisaalta antaa lisäaikaa.
Mille
mitä enää odottaa
hylätyks tulemista
niin kai
ennakolta ei osaa lähteä
aina oottaa et saa sit syyttää muita
paitsi et tässä väsymyksessä on hyvin vähän voimia enää olla edes olemassa
saati taistella valmiiks hävityissä taisteluissa.
Emmä enää tiiä
väsymykseni kyllä
ei johtunut siitä, tästä eikä kai tuostakaan
ei kaamoksesta eikä välttämättä laiskuudestakaan
hemoglobiini 86
enkä mä ees oo viiltänyt sen useammin kuin kesälläkään
se ihmetyttää et miks sit nyt
keho väittää et täs ois riittävästi?
Miksei se muka enää kestäs
kerta viikkoon ja vain heikotukseen saakka
kuvittelin et jos määrät ei kasva nii verta ei mene entistä enempää
mut ehkä on sit hetkiä jotka sokeuttaa itsessään.
Nyt en vaan tiiä kuinka jatkaa
en voi vähentää viiltelyä
mut en voi jatkaa näinkään
tai voin
tai en
en tiedä enää
mitä tehdä.