Pikkutyttö nostetaan parkkipaikalla syliin vaaleanpunaisessa haalarissaan
mua aika paljon itkettää ajatus
miten lohdullista ois olla vielä joku sellainen
ehkä kaikki tiet avoinna edessä
eikä kaikkea toivoa tuomittu omiin epäonnistuneisiin valintoihin.
Sitähän tää kaikki lopulta on
joku löytää perustelut
ei masennusta ollut
ihan omaa valintaa kaikki tämä
(laiskuutta, itsekurittomuutta)
ja tulee kertomaan miten hyvin pärjään yksinkin
kunhan vain päätän pärjätä.
Mä tiiän ettei viime talvi ois mennyt millään päätöksellä yhtään paremmin
mä tiiän että yritin pimeyttä vastaan ne kaikki mitä ikinä tulen pystymään
sattuu ettei tätä saada pois millään terapialla tai lääkkeellä
ei ole olemassa sellaista apua joka tähän auttaisi
ja tottahan se on
lopulta minä yksin olen se joka itsensä tähän tuomitsi
että jos jaksaisin elämäni jonkun valheen varaan laskea
väittää itselleni että kyllä se siitä sitten joskus
niin sitten ois
tai tuskinpa mitään mikä yhtään tätä paremmalta tuntuis
mutta sellainen minä olis kuitenkin yhteiskunnalle kevyempi taakka
tilastoissa siistimpi merkki
sellaistako elämää
sitäkö tämän kaiken läpi tavoittelisin?
Siitäkö ajatuksesta motivaatio sitten löytyy
ei
se on juuri se sama joka ei todellakaan tammikuun pimeydessä kanna yksiön eteistä pidemmälle
se on se yksinäisyys joka vie kaiken
ja kaikella tarkoitan sitä
mikä suurimmalle osalle on niin selkeästi osa arkea
ettei ne edes tiedä
että ilmankin elää
vaikkei elämästään pystykään nauttimaan.
Murskaavaa
syysauringossa pikkutyttö asetellaan auton turvaistuimeen
mä seuraan sivusta
oon en kukaan täälläkin
ja tajuan etten tahdo mitään sellaista oikeaa tältä elämältä.
Oon ollut päiviä hukassa koska joku osa mielestä voi paremmin
mutta ei löydä yhtäkään hengittävää haavetta
tai tulevan toivetta
nyt ymmärrän ettei muuta tulekaan
että niin ne on terät ja sakset mun ainoat aina
tällä avun määrällä tää valinta sattuu mua
et miks oon näin kamala ja kiittämätön ja kaikkea tätä
mut lopulta kyl mä tiiän et muutkin tietää
vaikka eivät ääneen sanokaan
ei tässä toivoa ole ollut
ei pitkiin aikoihin
ei se loppuratkaisu tule kenellekään yllätyksenä
epäonnistuja
vitun luuseri
mehän kerrottiin sulle että sä et oo mitään.