Niitä päiviä joina uppoaa
tipahtelee kaikkien tietämiensä lohtujen läpi
väsyneempänä kasaa vielä menneistä jotakin turvaa
eipä ne sitä toiseksi tee
tätä elämää paremmaksi muuta.
On vaikea olla jos peloilta viedään perusteet
on vaikea olla jos ei tiedä kuka olla
jos on vain ne mitä käsketään
tahtomatta tiedostaa sen enempää.
Järki huutaa faktoja
painan kädet korville
en halua kuulla omaa itkuani enempää valheita siitä miten kaikki ei aina menisi pahimman kautta
tottakai menee
älkää satuttako näillä samoilla enää.
Oon uskoakseni riittävän rikki
pyrkinyt vuosia rakentamaan muureja ympärilleni
peloista ja kauhuista
muistoista ja kokemuksista
kaikesta jota ei voitaisi enää hajottaa millään.
Mutta sitten en enää tiedäkään mihin paeta
kun vastaukset mun väitöksiin lähteekin toisesta laidasta
sanoista joita ei ikinä mun normaalissa sanota
mun elämässä niitä ei edes ole
lohtu on lohtu vain kun siihen liittyy terä, kipu ja näitä seuraava verivana
muuta lohtua ei oo ollut
enkä oikein edes halua olevan olemassa
koska tiedän riittävän kipeästi miten sitten sattuu
kun muu taas viedään
tyhjällä kädenheilautuksella kerrotaan
miten minä yksin olin se joka asiat näin tulkitsi.
Ihan kuin en tässä koko aikaa muistaisi kamaluuttani
sitä miten väärin oon, sitä miten pelkkä mun olemassaolo on muille kuormittavaa
näitä kaikkia mitä ei kuulemma sais hokea ilman et muuttuu entistä pahemmaksi
mä en oikein jaksa enää ajatella
saati hengittää tän ajatusmyrskyn alla.
Mua pelottaa olla tässä
mua pelottaa pelot joita peitellään väärin perustein
mua pelottaa uskoa sanaakaan
mua pelottaa mikä kerta on se kun en enää kestäkään
mua pelottaa etten edes nyt jaksa enempää
saati parin kuukauden päästä
kun taas päälle tippuu synkkä marraskuu
se loputon, yksinäinen pimeä
mä en vaan nyt jaksais millään edes yrittää ymmärtää mun mieltä
enkä ennakoida toisten sanoja
jotka ei noudata enää mitään niistä kaavoista joita mulle on yritetty ilmeisesti koko mun elämä opettaa
jokaisesta suunnasta
ja ennemmin tai myöhemmin myös jokaisesta suusta
on melko turvatonta olla turvassa
edes hetken ajan.