Kauempana aavistus
lähtö lähdöstä
kipu surusta
vai suru sivusta?
Ei se mulle kuulu
ei se mua oo
ketä täällä on kun ei oo enää mitään
mietitkö sä ikinä kiehuvia jokia
viimeisiä käsiä suojaamassa kuolevia
mietitkö sä koskaan
me ollaankin kaikki jo
tuhouduttu tähän totuuteen.
Et näin on hyvin meillä kaikki
kunhan pidetään silmät sopivasti kiinni
kato et sä voi maailmaa kuitenkaan pelastaa
nii helpompi alistua tähän mitä on
ja satuttaa vielä vähän
melkein kuin varmistaakseen
ettei elämää tule jäämään.
Siks lähdötkin on vain lähtöjä
aavistuksia sanomattomista sanoista
ei ihminen oikeasti selviydy nykyisyydessä
ja menneisyyteen ei pääse
sinne missä luonnonvalinta ois sopivasti korjannut pois nämä minunlaiseni epäkelvot.
Sä oot itsekäs jos tapat itses
sä oot itsekäs kun makaat verorahoilla tekemättä mitään
sä oot itsekäs kun kiljut apua
itsekäs vaatiessas vastausta
kysyessäs mikä vitun idea tässä olemassaolossa ikinä oli
sä oot itsekkyyden syvin olemus kaikkien niiden silmissä
jotka eivät kai koskaan vajoa miettimään
miten kaikki on jo tuhottu
ihminen tuhos itse itsensä
piti päästä pidemmälle
saavuttaa suurempia
ymmärtää enemmän kuin sietää
tässä on vasta osa niistä vastauksista
pikkuhiljaa niitä kaadellaan laavana niskaan
ota vastaan mitä kestät
kukaan ei vois pelastaa enää mitään
ymmärtää aivan liiaksi
tahtoo enemmän
enää täällä ei pärjää pysymällä hengissä
pitäis olla niin valtavasti kaikkea
mitä ei ikinä ole
eikä suuret kokonaisuudet halua tähän asettua
tätä kohtaa miettiä
kun eihän tälle enää mitään voida
mukavampi liitää siellä jossain
osoitella syytöksillä kauempaa
vaikka nekin tietää
kaikki meistä tietää jo.