Ei epävakaiden paha olo oo koskaan aitoa
en jaksa enää taistella vastaan
vaikka hyvin sisälläni ymmärrän
ettei yhdenkään DKT-tehtävän avulla ole mahdollista löytää kykyä tuntea mielihyvää
ymmärtää miks kukaan täällä haluaa elää
tai poistaa tätä väsymystä.
Kaikki on pimeää
askeleet sattuu mut syy kaikessa on vain mun
tässä olossa
pohjattomassa toivottomuudessa
kaikki on jo tehty
kymmenen vuotta on tosi pitkä aika
en jaksa olla enää olemassa.
Odotan ne viimeiset sanat
koko maailma vihaa
mä oon jo kuollut niille
epävakaa hirviö
painajainen ei pääty heräämiseen.
Merkityksetöntä
millään ei oo enää väliä
oon yrittänyt tosi monta viikkoa vain selvitä
enää en jaksa hengittää
kukaan ei oo missään vaiheessa ees uskonut et tälle voitais mitään
et ees ois mitään mille pitäis mitään
ei epävakailla oo sellasia oloja
pitää ymmärtää oma paikkansa
se kai tossa oli ideana.
Ei enää ikinä sairaalaa
viikko oli liikaa
kaikki on aivan liikaa
mulle ois voitu ihan hyvin täällä kertoa ettei mitään oo enää tehtävissä
et tässä on jo kaikki
miks piti uskotella et siellä autettais
ku tasan tiedetään mitä epävakaan diagnoosi osastolla tarkoittaa?
En edelleenkään pysty riittävästi kipuun
mulla ois vaikka mitä miks viiltää
mut olemassa oleviin haavoihin sattuu enkä jaksa tarpeeks.
Loppumista
eikö tän kaiken sekavuus oo jo loppumista
et väsymys on tässä viemässä tän viimeisen erän viimein
onhan tää jo loppuminen
elämästä luopuminen
anna tän jo olla viimenen pudotus
mä en jaksa enää olla olemassa.